Eilen palailin Keski-Suomen turneelta Pohjois-Karjalaan. Liikenteessä oli karmea keli, niikuin on edelleenkin. Ajeltuani kieli keskellä suuta kohtuullisen turvallisesti 240 kilometriä perille, kuulin surukseni vaikean ajokelin vaatineen jälleen uhrinsa Mikkelissä.
Joskus onnettomuutta ei voi välttää edes varovaisella ajotavalla tai turvallisilla liikennejärjestelyillä. Eilen FB:ssä käytiin laajaa keskustelua junaliikenteestä ja rataverkostosta. Eräs kommentoija huomautti, että muualla Euroopassa, missä junien käyttöaste on korkeampi, valitetaan myös lippujen ja rataverkon kunnossapidon kalleudesta. Ongelmamme ovat siis yleiseurooppalaisia ja tällaisena talvena myös lumen ja pakkasen aiheuttamien ongelmien suhteen!
Onko sitten junaliikenteen tarkoitus tuottaa suoraa voittoa? Nähdäkseni ei. Ystäväni Katja heitti eilen keskusteluun hyvän kysymyksen: Kuka laskee, kuinka paljon valtatiet tuottavat? Niiden vaikutus huomioidaan välillisenä hyötynä. Näin pitää ollakin. Ja sekä suomalaisen rata- että tieverkon tehtävänä on yhdistää alueita ja tukea elinkeinoelämää. Ihmiset liikkuvat yhä enemmän, useilla tavoilla. Ja siitä on hyötyä myös taloudellemme.
Itse olen ihmetellyt huonosti hoidettua itä-länsi- liikennettämme. Armeijan käyneenä tiedän perimmäisen syyn suurten, itärajalta länsirannikolle kulkevien väylien välttämiseen Toivoisin silti asiasta voitavan keskustella. Pohjoisessa Keski-Suomessa puhutaan kovasti Nelostiestä (Helsingistä Ouluun ja Rovaniemelle) elinvoimaa ylläpitävänä tekijänä. Mutta kuinka on Sinisen Tien laita? Miten sijainti Vaasa-Joensuu- tien varrella on hyödynnetty? Ei mitenkään.
Viitasaaren osalta tuo tie on hävyttömän huonossa kunnossa. Tiellä on paljon raskasta liikennettä. Turvetta, puuta ja muita alueen rikkauksia kuljetetaan tiukkojen aikataulujen puitteissa tehtaille ja voimaloille. Minulla on useita kuljetusalalla olevia tuttavia, jotka tuntevat vaarantavansa ihmishenkiä joka kerta tuota tietä ajaessaan. Useita ihmisiä onkin kuollut suhteellisen lyhyellä pätkällä menneinä vuosina. Asiaan pitäisi saada ratkaisu. Sellainen olisi tien levennys ja mutkien oikominen tietyiltä osin.
Tällä ratkaisulla sekä henkilö- että tavaraliikenne voisivat kulkea turvallisesti idästä länteen ja lännestä itään. Samalla Keski-Suomen asema Suomen keskipisteessä vahvistuisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti