Suurimmilta osiltaan Keski-Suomen kilpailukyky on edelleen kiinni alueiden tasapuolisesta kehittämisestä. Maakuntamme on suurimmilta osiltaan harvaan asuttu, onneksi, metsäinen maakunta. Vesistöjen suuri määrä asettaa tietyn haasteen tieverkollemme. Välimatkat alkutuotannosta teollisuuteen ovat raaka-aineille pitkät, osin juuri vesistöisyyden vuoksi. Vesistöt ovat kuitenkin luoneet alueellemme jotain hyvääkin. Niiden käyttö kuljetusreitteinä ja vesistöisyyden luoma pitkä tieverkko on se tekijä, mistä alueemme kasvu tulevaisuudessa kumpuaa.
Keski-Suomi on tulevaisuudessakin metsämaakunta, siihen liittyvine elinkeinoineen. Varsinkin pohjoinen on kuljetusten suhteen hyvin riippuvainen tieliikenteestä. Kuljetuksiemme leijonanosa matkaa pisteestä toiseen kumipyörillä. Alueellemme on onneksemme keskittynyt paljon kuljetukseen ja logistiikkaan liittyvää koulutusta ja osaamista. Tämä on vahvuus, jota emme saa jättää käyttämättä.
Kilpailukykymme on vahvasti riippuvainen siitä, että maakuntamme metsävarat, turve ja maataloustuotteet pysyvät raskaan liikenteen helposti saavutettavissa. Näistä syistä tulevalla hallituskaudella on keskityttävä alemman tieverkon kunnostukseen ja ylläpitoon. Tämä takaa elinkeinojen ja työn ketjun pelloilta ja metsistä jalostusteollisuuteen. Olisi täyttä tyhmyyttä olla käyttämättä hyväksi vahvuuksiamme, samalla kun painiskelemme monilla alueilla työttömyyden ja muuttotappion tuottamien ongelmien kanssa.
En tiedä kenen hyöty olisi päästää tieverkkomme rapistumaan. Elinkeinoelämän lisäksi asukkaat hyötyisivät alemman tieverkon paremmasta kunnosta. Palveluiden saavutettavuus olisi tätä kautta parempi myös maaseudun ihmisille. Tämä on sitä aluepolitiikkaa, johon varmasti kaikki päättäjät voivat yhtyä. Suurien tie- ja ratahankkeiden jälkeen on pikkuteidemme vuoro. Vedetään yhdessä reilusti kotiinpäin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti